Elämyksestä tekstiin

Nyt olemme kosketelleet vanhoja esineitä, tehneet opintokäynnin Seurasaareen, etsineet tietoa lyhyistä tietoteksteistä, muistelleet retkeä kuvien avulla, kirjoittaneet tarinaa lukukinkereistä ja vielä kokeneet lukukinkereiden tunnelman yllätysnäytelmän kautta. Nyt minun pitäisi koota tuo kaikki tietotekstiksi, jossa kulkee mukana oppilailta tulleita painotuksia. Tekstiä täytyy vielä lihottaa niillä iduilla, joita olemme nostaneet esille tuntitilanteissa, kuten esim. maanviljelyn ja yhteistyön merkitys ihmisten elämään.

Minulla ei ole aiheesta yhtään kirjaa. Nojaan kirjoittaessani täysin omaan tietouteeni ja nettilähteisiin. Asiasisältöjä haasteellisemmaksi koen kuitenkin selkokielisyyden. Ei ole lainkaan yksinkertaista miettiä sisältöä ja kieltä samanaikaisesti, kun ei itse ole kirjoittamisen ammattilainen, tavallinen opettaja vain. Täytyy pitää mielessä lauserakenteet ja välttää pitkiä ja vaikeaselkoisia sanoja. Tekstin tulee soljua luontevasti asiasta toiseen eikä se saa olla liian lapsellista eikä liian haasteellista.

Oppilaalla on kuitenkin oikeus saada tietoa sellaisen tekstin avulla, joka sopii hänelle parhaalla mahdollisella tavalla. Jo perusopetuslain 3§ edellyttää opetuksen antamista oppilaan edellytysten ja ikäkauden mukaisesti. Selkokeskuksen sivuilta löytyy otsake Selkokieli ja joukkoviestintä http://papunet.net/selkokeskus/selkokeskus/selkokieli-ja-joukkoviestinta.html, jonka alla puhutaan oikeudesta tarpeelliseen tietoon. Enkö vain löydä vai eikö Selkokeskuksen sivuilla ole otsaketta Selkokieli ja koulu? Eikö juuri kouluissa ja oppilaitoksissa olisi vielä enemmän tarvetta selkokielisyyteen?

Jyväskylän yliopiston opettajankoulutuslaitoksessa on tuotettu Soppi - suomeksi oppimassa -sivusto. Sivusto avaa maahanmuuttajaopiskelijan arkea ja suomen kielellä oppimiseen liittyviä haasteita. Nuo samat haasteet ovat totta myös kovinkin monelle suomenkieliselle koululaiselle ja opiskelijalle. Oppikirjojen tekstit ovat usein järisyttävän monimutkaisia. On vaikea uskoa, että tästä linkistä löytyvät oppikirjojen esimerkkiotsikot on kirjoitettu alakoululaisia varten: http://virtuaaliyliopisto.jyu.fi/soppi/alakoulu/oppimateriaalit

Toivottavasti oma tekstini palvelee oppilaitani paremmin kuin kustantajien tuottamat oppikirjat. Ja jos vielä saan toivoa, niin toivottavasti kouluissa olisi jonain päivänä mahdollisuus käyttää esim. Selkosanat-nimisen yrityksen palveluja, jolloin tekstistä vastaisi koulun tunteva oikea kirjoittamisen ammattilainen.

http://papunet.net/selko/
http://papunet.net/selkokeskus/
http://yle.fi/selkouutiset/
http://www.selkosanat.fi/

Paluu historiaan

Onko eilinen jo historiaa? Entä viime viikko? Oppilaiden mielestä viime viikko kelpaa historiaksi, mutta eilinen ei vielä. Oma viikon takainen retkemme Seurasaareen oli heille jo historiaa. Reissulta otettujen kuvien kautta pääsimme kuitenkin palaamaan sekä tietoihin että tunnelmiin.

Olin tehnyt kuvista koosteen fronteriin (www.fronter.com). Käsittelen kuvat kevyesti ennen fronteriin vientiä. Tyydyn mahdollisimman pitkälle vain rajaamaan kuvaa ja pienentämään sen kokoa. Leveys 400-500 pikseliä on ollut näppärä koko, sillä se näkyy vielä ihan hyvin tykin kautta näytettäessäkin. Kuvia katsellen palautimme mieleen retken aikana opitut asiat. Kuva auttoi muistamaan, kun sanat eivät luoneet riittävää mielikuvaa. 

Fronter on toiminut mainiosti oppimisalustana meidän käytössämme. ’Vitosten huone’ on meidän oma huoneemme, jonne koostamme tietoja ja tarinoita matkan varrelta.

Tähän mennessä oppilaiden osuus rajautuu pieniin kirjoituksiin, mutta taitojen karttuessa heidän osuutensa kasvaa. Etusivu toimii suorana linkkinä opettajan tekemiin tehtäviin, jolloin oppilaan ei tarvitse muistella pitkää polkua ja hän pääsee suoraan hommiin.

Mainiona opettajan tukena toimivat myös Seurasaaren nettisivuilta löytyvät opetuspaketit (http://www.nba.fi/fi/seurasaari_opetus_paketit) Tehtävien Loviisa-piika ja Iisakki-renki ovat heränneet henkiin, kun olemme kuvitelleet heidän työpäiväänsä ja miettineet, millaisia tehtäviä he ovat emännältä ja isännältä mahtaneetkaan saada.

Virittelemme oppilaita opetuskeskustelujen kautta miettimään entisen ajan ja tämän päivän ihmisten elämän samankaltaisuuksia ja eroavaisuuksia. Ihmisen perustarpeet säilyvät samana läpi aikojen, mutta ratkaisut tarpeiden tyydyttämiseen ovat vaihdelleen ja tulevat vaihtelemaan huimasti. Yhteisten keskustelujen myötä meillä nousi tänä vuonna keskiöön lukukinkereiden järjestäminen. Niiden ympärille kehkeytyi monenlaista tekemistä ja harjoitusta ja se ansaitsee oman postauksensa.

♪♫♪♫♫ Huomenna mennään Seurasaareen! ♪♫♪♫♫

Retkelle on aina kiva mennä. Lapset ovat innoissaan eväistä ja bussimatkasta ja yhteisestä kävelemisestä ja ihan vain siitä, että ollaan ulkona luokasta. Eväspussit rapistellaan heti auki ja tarkistetaan, että kaikilla on varmasti samanlaiset. Bussimatkan vieruskaverikin täytyy varmistaa mielellään jo reilusti ennen retkeä, ettei vain joudu istumaan yksin.

Opettajat joutuvat tekemään retken eteen paljon valmisteluja. Innokkaan lapsilauman kanssa retki kääntyy helposti nahisteluksi ja huomio kiinnittyy vain oraviin tai eväsleipien juustoon tai kaverin ostamaan jäätelöön tai … Siksi olimme kertoneet oppilaille mahdollisimman tarkkaan etukäteen mitä retkellä tehdään. Tämä kuulostaa yksinkertaiselta, mutta jos opettaja rajaa retkeä liikaa, siitä katoaakin hauskuus ja lasten spontaani ilo ja silloin lapset sulkevat silmät ja korvat myös siltä, mitä opettaja yrittää saada heidät huomaamaan. Jos taas retki soljuu rennosti oppilaiden impulssien vietävänä, niin sen aikana tapahtuu kovin vähän tavoitteen mukaista oppimista.

Seurasaaren nettisivut ovat mainio lähde (http://www.nba.fi/fi/seurasaari). Sieltä löytyy esim. karttaa, kuvia, opetuspaketteja, tietoa rakennuksista tavallisten aukioloaikojen ja saavutettavuuden lisäksi. Suurin osa lapsista oli jo käynyt aiemmin Seurasaaressa, joten ihan oudosta retkikohteesta ei ollut kyse.

Olin tehnyt oppilaille mäkin Pages-ohjelmalla pienen tietopaketin niistä Seurasaaren taloista, joihin tutustumme tarkemmin. Kuvat olivat joko omia kuviani edellisen luokan kanssa tehdyltä retkeltä tai sitten flickr-kuvapalvelun ( www.flickr.com) kautta löydettyjä cc-lisenssioituja kuvia. Rakennusten alkuperäisten paikkojen karttakuvat olin ottanut kuvaruutukaappauksena. Tietopaketin tekstissä käytin lähteenä Seurasaaren nettisivujen kuvauksia valitsemistani kohteista. Teksti ei ole niin selkokielistä kuin sen olisi hyvä olla, mutta omaa aikaakin täytyy kunnioittaa.

Kiersimme retkikohteet sovitussa järjestyksessä. Niemelän torpalta pääsee näppärästi kirkkoveneille, siitä Karunan kirkolle, josta taas kuljetaan vesi- ja tuulimyllyn kautta Antin talolle. Digikameralla ikuistimme sekä kohteita että lapsia, sillä eihän tällaista retkeä voi kutistaa vain tietopohjaiseksi marssiksi vaan yhtä tärkeä sija on yhdessä tekemisellä ja yhdessä kokemisella.

Näitä kuvia voi mainiosti hyödyntää myös jatkossa maantiedon aihepiirejä käsiteltäessä: Tervaveneet liittyvät Oulun seudun kehittymiseen ja tuulimyllyistä puhutaan myöhemmin fysiikan tunneilla.

Historia ei ole vain vuosilukuja

Historian OPS on ihanan avoin. Siellä ei tosiaankaan kehoteta keskittymään vuosilukuihin ja sotiin, niin kuin siinä mielikuvassa, joka historian opiskeluun usein liitetään. Meidän koulun OPS suuntaa työtämme näin:

5. luokan keskeiset tavoitteet

Oppilas ymmärtää

-    itsensä ja perheen aseman sukupolvien ketjussa

-       historiallisen ajan ja lähteen käsitteen

-       suomalaisen kulttuurin arvon

-       maanviljelyn syntymisen merkityksen ihmisten elämään

-       tavan jakaa historia eri aikakausiin

-       uskontojen vaikutukset menneisyyden ihmisten arjessa ja yhteiskunnallisissa muutoksissa

-       tunnistaa muutoksia oman perheen ja kotiseudun historiassa ja osaa kuvailla niitä

Ymmärtää on hieno sana. Meitä kannustetaan pohtimaan, vaihtamaan mielipiteitä, vertaamaan elämää ennen vanhaan lasten omaan elämään tänä päivänä, miettimään ihmisen perustarpeita sekä antamaan myös mielikuville ja mielikuvitukselle tilaa. Näistä pohdinnoista ja kohtaamisista syntyy ymmärrystä, kullekin omansa kunkin omista lähtökohdista ponnistaen. Näissä hetkissä myös opettajan ymmärrys lisääntyy.

Syyslukukauden aikana tavoittelemme uutta ymmärrystä näillä sisällöillä:

5. luokan keskeisiä sisältöjä

Tutustuminen historian keskeisiin käsitteisiin ja tutkimusmenetelmiin

-       omat juuret ja historiallinen tieto

-       oman perheen ja kotiseudun historia: muistelujen, kirjoitusten, esineiden, kuvien ja rakennetun ympäristön tutkiminen ja merkityksien tulkitseminen

Esihistoriallinen aika Suomessa

-       kivikauden ihmisten elinolot ja niissä tapahtuneet muutokset pronssin ja raudan keksimisen seurauksena

-       maanviljelyn aloittamisen, valtioiden synnyn ja kirjoitustaidon keksimisen vaikutukset ihmisten elämään

Koska nuorilla työtovereillani on oppimisessa omat haasteensa, lähdemme työhön elämyksen kärki edellä. Helsinki on tällaiseen lähestymiseen ihanteellinen paikka. Meidän on tänäkin vuonna helppo tehdä opintokäyntejä Seurasaareen, Posti-museoon, kansallismuseoon ja Suomenlinnaan. Kun olemme hämyisessä Antin talossa, on helpompi mielikuvitella sen ajan ihmisten elämän puitteita tai kun näemme kansallismuseossa puusta veistettyjä hirvenpäitä, ovat esi-isämme uudella tavalla läsnä.