sunnuntai 25. syyskuuta 2011

♪♫♪♫♫ Huomenna mennään Seurasaareen! ♪♫♪♫♫


Retkelle on aina kiva mennä. Lapset ovat innoissaan eväistä ja bussimatkasta ja yhteisestä kävelemisestä ja ihan vain siitä, että ollaan ulkona luokasta. Eväspussit rapistellaan heti auki ja tarkistetaan, että kaikilla on varmasti samanlaiset. Bussimatkan vieruskaverikin täytyy varmistaa mielellään jo reilusti ennen retkeä, ettei vain joudu istumaan yksin.

Opettajat joutuvat tekemään retken eteen paljon valmisteluja. Innokkaan lapsilauman kanssa retki kääntyy helposti nahisteluksi ja huomio kiinnittyy vain oraviin tai eväsleipien juustoon tai kaverin ostamaan jäätelöön tai … Siksi olimme kertoneet oppilaille mahdollisimman tarkkaan etukäteen mitä retkellä tehdään. Tämä kuulostaa yksinkertaiselta, mutta jos opettaja rajaa retkeä liikaa, siitä katoaakin hauskuus ja lasten spontaani ilo ja silloin lapset sulkevat silmät ja korvat myös siltä, mitä opettaja yrittää saada heidät huomaamaan. Jos taas retki soljuu rennosti oppilaiden impulssien vietävänä, niin sen aikana tapahtuu kovin vähän tavoitteen mukaista oppimista.

Seurasaaren nettisivut ovat mainio lähde (http://www.nba.fi/fi/seurasaari). Sieltä löytyy esim. karttaa, kuvia, opetuspaketteja, tietoa rakennuksista tavallisten aukioloaikojen ja saavutettavuuden lisäksi. Suurin osa lapsista oli jo käynyt aiemmin Seurasaaressa, joten ihan oudosta retkikohteesta ei ollut kyse.

Olin tehnyt oppilaille mäkin Pages-ohjelmalla pienen tietopaketin niistä Seurasaaren taloista, joihin tutustumme tarkemmin. Kuvat olivat joko omia kuviani edellisen luokan kanssa tehdyltä retkeltä tai sitten flickr-kuvapalvelun ( www.flickr.com) kautta löydettyjä cc-lisenssioituja kuvia. Rakennusten alkuperäisten paikkojen karttakuvat olin ottanut kuvaruutukaappauksena. Tietopaketin tekstissä käytin lähteenä Seurasaaren nettisivujen kuvauksia valitsemistani kohteista. Teksti ei ole niin selkokielistä kuin sen olisi hyvä olla, mutta omaa aikaakin täytyy kunnioittaa.

Kiersimme retkikohteet sovitussa järjestyksessä. Niemelän torpalta pääsee näppärästi kirkkoveneille, siitä Karunan kirkolle, josta taas kuljetaan vesi- ja tuulimyllyn kautta Antin talolle. Digikameralla ikuistimme sekä kohteita että lapsia, sillä eihän tällaista retkeä voi kutistaa vain tietopohjaiseksi marssiksi vaan yhtä tärkeä sija on yhdessä tekemisellä ja yhdessä kokemisella.

Näitä kuvia voi mainiosti hyödyntää myös jatkossa maantiedon aihepiirejä käsiteltäessä: Tervaveneet liittyvät Oulun seudun kehittymiseen ja tuulimyllyistä puhutaan myöhemmin fysiikan tunneilla.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti