Historian kokeen palautus

Kokeen palautus on aina herkkä hetki. Luokassa väreilee jännitystä, innostusta, uteliaisuutta, pelkoa ja toiveita. Opettajan on syytä valita sanansa taiten, sillä erityisluokassa epäonnistumisen kokemus on lähempänä ja tunteikkaampi asia kuin yleisopetuksen luokassa.

Aikuinen näkee, että kokeessa onnistumisen tiivistäminen yhteen numeroon on haasteellinen yhtälö, mutta lapselle tuo numero on kaikki. ’Sain kokeesta seiskan, olen siis seiskan arvoinen’ ja joillekin lapsille jopa ’En saanut kymppiä, olen siis huono’. Kokeessa on aina erityyppisiä tehtäviä. Jos oppilas on onnistunut hyvin kuvailemista ja laajempaa asianhallintaa vaativissa tehtävissä, mutta epäonnistunut totaalisesti pieniä yksityiskohtia mittaavissa osioissa, hän saattaa saada jopa huonomman numeron kuin oppilas jonka osaaminen perustuu vain ulkoa opitun toistamiseen. Koulussa laajempien kokonaisuuksien osaamista arvotetaan suuremmaksi kuin yksityiskohtien mekaanista muistamista, mutta yksittäisen lapsen kohdalla asia ei ole näin. Oppilas ei hahmota, mikä tehtävä on ’arvokkaampi’ kuin toinen vaan jokainen tehtävä on ollut hänelle oman pinnistelyn paikka.

Kukaan ei saanut kymppiä, mutta hyviä numeroita tuli paljon! Puolet luokasta sai numerokseen 8 tai enemmän ja tämä kokeesta, jossa piti muistaa pieniä asioita, osata kertoa tapahtuma oikeassa järjestyksessä, osata tehdä päätelmiä kuvallisten vihjeiden perusteella sekä ilman vihjeitä. Monet ilahtuivat, yksi pettyi ja yksi oppilas kysyi, onko 8 hyvä numero. On se, 8 on tosi hyvä numero!

Minä jäin miettimään, pitäisikö väliarviointiin antaa numeron lisäksi myös sanallinen lisäarviointi, niin että lapsi ei oli numero vaan oppisi enemmän omasta osaamisestaan ja omista oppimisen haasteistaan.