Historian OPS on ihanan avoin. Siellä ei
tosiaankaan kehoteta keskittymään vuosilukuihin ja sotiin, niin kuin siinä
mielikuvassa, joka historian opiskeluun usein liitetään. Meidän koulun OPS
suuntaa työtämme näin:
5.
luokan keskeiset tavoitteet
Oppilas ymmärtää
- itsensä ja perheen aseman sukupolvien ketjussa
- historiallisen
ajan ja lähteen käsitteen
- suomalaisen
kulttuurin arvon
- maanviljelyn
syntymisen merkityksen ihmisten elämään
- tavan jakaa
historia eri aikakausiin
- uskontojen
vaikutukset menneisyyden ihmisten arjessa ja yhteiskunnallisissa muutoksissa
- tunnistaa
muutoksia oman perheen ja kotiseudun historiassa ja osaa kuvailla niitä
Ymmärtää on hieno sana. Meitä kannustetaan
pohtimaan, vaihtamaan mielipiteitä, vertaamaan elämää ennen vanhaan lasten
omaan elämään tänä päivänä, miettimään ihmisen perustarpeita sekä antamaan myös
mielikuville ja mielikuvitukselle tilaa. Näistä pohdinnoista ja kohtaamisista syntyy
ymmärrystä, kullekin omansa kunkin omista lähtökohdista ponnistaen. Näissä
hetkissä myös opettajan ymmärrys lisääntyy.
Syyslukukauden aikana tavoittelemme uutta
ymmärrystä näillä sisällöillä:
5. luokan keskeisiä sisältöjä
Tutustuminen historian keskeisiin
käsitteisiin ja tutkimusmenetelmiin
- omat juuret ja
historiallinen tieto
- oman perheen ja
kotiseudun historia: muistelujen, kirjoitusten, esineiden, kuvien ja rakennetun
ympäristön tutkiminen ja merkityksien tulkitseminen
Esihistoriallinen aika Suomessa
- kivikauden
ihmisten elinolot ja niissä tapahtuneet muutokset pronssin ja raudan
keksimisen seurauksena
-
maanviljelyn aloittamisen, valtioiden synnyn ja
kirjoitustaidon keksimisen vaikutukset ihmisten elämään
Koska nuorilla työtovereillani on oppimisessa omat
haasteensa, lähdemme työhön elämyksen kärki edellä. Helsinki on tällaiseen
lähestymiseen ihanteellinen paikka. Meidän on tänäkin vuonna helppo tehdä
opintokäyntejä Seurasaareen, Posti-museoon, kansallismuseoon ja Suomenlinnaan.
Kun olemme hämyisessä Antin talossa, on helpompi mielikuvitella sen ajan
ihmisten elämän puitteita tai kun näemme kansallismuseossa puusta veistettyjä
hirvenpäitä, ovat esi-isämme uudella tavalla läsnä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti